Uutisia Suomeksi
Missä päin aivoja musiikki katoaa? Tutkijat paikansivat kohdan, ja tiedosta voi olla apua kuntoutuksessa (Mediuutiset 4.4.2024)
Tutkijoiden mukaan sävelkuurouden arviointi on tärkeää niille aivoverenkiertohäiriöpotilaille, joille suunnitellaan musiikkiin pohjautuvia kuntoutusmuotoja tai jotka työskentelvät musiikin parissa.
Suomalais-amerikkalainen tutkimus selvitti, miten musiikki katoaa aivoista (YLE uutiset 27.3.2024)
Musiikki ja kieli paikantuvat eri alueille aivoissa: musiikki oikeaan aivolohkoon ja kieli vasempaan. Aivoinfarktista saattaa seurata sävelkuurous eli amusia.
Neurotekniikka mullistaa aivosairauksien hoidon (Aurora 20.3.2024)
Lobotomiasta moderniin neurotekniikkaan. Tarjoaako neuroteknologia tulevaisuudessa pysyvän avun alkoholismista tai masennuksesta kärsiville? Harppaukset teknologisessa kehityksessä ja aivojen toiminnan ymmärtämisessä saattavat mullistaa aivosairauksien hoidon.
Professoriluento: Juho Joutsa (Turun yliopisto 14.11.2023)
Lobotomiasta aivostimulaatioon: Uusi aika neurotieteessä
Tutkija selvittivät syväaivostimulaation toimintamekanismeja liikehäiriösairauksissa (Turun yliopisto 16.10.2023)
Turun yliopiston ja Turun yliopistollisen sairaalan tutkijat selvittivät syväaivostimulaation toimintamekanismeja dystonian hoidossa.
Vuoden nuori tutkija on kehittänyt uusia neuromodulaatiohoitoja (mediuutiset 3.11.2023)
Suomen neurologinen yhdistys jakaa Vuoden nuori tutkija -palkinnon ansioituneelle kliinisen neurologian tai neurotieteiden tutkijalle. Palkinto myönnettiin neurologian professori, ylilääkäri Juho Joutsalle, joka on tutkinut aivoverkostoja ja neuromodulaatiohoitoja.
Aivojen aallonharjalla (Tylkkäri 1.2.2023)
Turku Brain and Mind Centerin johtaja Juho Joutsa toteaa uskovansa vahvasti siihen, että monet uudet läpimurrot sijaitsevat perinteisten alojen välimaastossa aivotutkimuksesta.
Tutkimus: aivoleesioiden sijainti voi vaikuttaa dystonian oireisiin (lääkäriportaali 21.12.2022)
Aivoleesiot ovat tunnettu dystonian etiologia. Uuden tutkimuksen mukaan aivoleesioiden sijainti vaikuttaa dystonian oireisiin ja siihen, mihin kehon osaan sairaus vaikuttaa.
turkubrainlabin johtaja juho joutsa valittiin terveysalan 100 vaikuttajan joukkoon (mediuutiset 9.12.2022)
Terveysalan sadan vaikuttajan lista on Mediuutisten toimituksen keräämä listaus ihmisistä, jotka toimituksen näkemyksen mukaan ovat vaikuttaneet tänä vuonna merkittävästi terveydenhuoltoon ja vieneet sen toimintaa eteenpäin.
riippuvuuksiin liittyvä hermoverkosto löytyi — hoitona voi joskus olla aivojen ärsytys sähköllä tai pienen reiän teko niihin (Helsingin sanomat 11.11.2022)
Päihteiden aiheuttamien riippuvuuksien hoito saattaa mullistua uuden tutkimuksen ansiosta, arvioi Turun yliopiston apulaisprofessori Juho Joutsa
Vapaan tahdon ongelma kiehtoo edelleen (YLE RADIO 1 2.9.2022)
Aivovauriot paljastavat tutkijoille, miten riippuvaisuudet toimivat - sähkövirta voisi toimia täsmähoitona kun tarkka hoitokohde löytyy (yle TV uutiset 15.8.2022)
Missä riippuvuus sijaitsee aivoissa? Voiko riippuvuuden lopettaa suoraan aivoihin vaikuttamalla?
Neurologi Juho Joutsa: "Voi hyvinkin olla, että aivostimulaatiota käytetään tulevaisuudessa riippuvuuksien hoitoon”
Neurologi Juho Joutsan mukaan Yhdysvalloissa aivostimulaatio on hyväksytty tupakasta vieroittautumiseen. Suomessa aivostimulaatiota ei vielä käytetä riippuvuuksien hoidossa, koska tutkimusnäyttöä ei ole riittävästi.
Tutkijoiden tunnistamat aivoverkostot voivat mullistaa päihderiippuvuuden hoidon (turun yliopiston tiedot 14.6.2022)
Turun yliopiston ja Harvardin tutkijoiden johtama tutkijaryhmä on ensimmäistä kertaa onnistunut paikantamaan riippuvuussairauksien hoidon kannalta keskeiset aivoverkostot.
Koneen lumous
Suomen kuvalehden artikkeli rahapelaamisen neurobiologiasta ja rahapeliriippuvuudesta. Haastateltavina Apulaisprof. Juho Joutsa, Prof. David Schwartz, Pelisääntöasiamies Pasi Ojala ja Erikoistutkija Sari Castrén.
TUTKIMUKSELLA TERVEYTTÄ: Juho Joutsa selvittää, mistä aivosairaudet saavat alkunsa (video)
Aivokuvantamisen apulaisprofessori Juho Joutsan tutkimuksen ydintä Turku Brain and Mind Centerissä ovat erilaiset aivokuvantamis- ja aivosimulaatiotekniikat. Hänen tutkimuskenttäänsä on selvittää, mistä aivosairauksien oireet saavat alkunsa ja sen pohjalta kehittää uusia hoitomenetelmiä.
Riippuvuus näkyy aivoissa (myllyhoitoyhdistys 11.2.2022)
Miksi sairastumme riippuvuuksiin? Mitä riippuvuuteen sairastuneen aivoissa tapahtuu? Apulaisprofessori ja neurologian erikoislääkäri Juho Joutsa kuvaa blogissa miten riippuvuudet vaikuttavat aivoihin.
TUTKIMUKSELLA TERVEYTTÄ: AIVOT JA MIELI KIEHTOVAT TUTKIJAA (AURORA 2.2.2021)
Turkulaisia tutkijoita yhdistää vahva intohimo tutkimukseen ja kyky hyödyntää uusinta teknologiaa.
Apulaisprofessori, dosentti, Lt Juho Joutsalle myönnettiin duodecim seuran nuoren tutkijan palkinto
Nuoren tutkijan palkinnon luovutus ja saajan puheenvuoro
Juho Joutsa: “Aivojen stimulaatiohoidot ovat neurologian seuraava iso askel” (DUODECIM 18/2020)
LT, dosentti, apulaisprofessori Juho Joutsa on Duodecim-seuran tämänvuotisen Nuoren tutkijan palkinnon saaja.
Instrumentariumin tiedesäätiö: Kaksi miljoonaa euroa lääketieteelliseen tutkimukseen (INSTRUMENTARIUMIN TIEDESÄÄTIÖN TIEDOTE 17.3.2020)
Instrumentariumin tiedesäätiö jakaa 50-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi yhteensä kaksi miljoonaa euroa apurahoja. 17.3.2020 julkaistaan viiden Instrufoundation Fellow -apurahan saajat.
turun yliopiston ja harvardin yhteistutkimus selvitti uutta tietoa harvinaisista aivosairauksista (Turun sanomat 4.11.2019)
Turun yliopistossa ja Turun yliopistollisessa keskussairaalassa työskentelevä apulaisprofessori, lääketieteen tohtori Juho Joutsa määritti yhdessä Harvardin yliopiston neurologien kanssa niin kutsutun Holmesin vapinan todennäköisen alkuperän aivoissa.
Masennus kytkeytyy vasempaan otsalohkoon – tuore tutkimusmetodi voi johtaa uusiin aivosairauksien hoitoihin (Turun sanomat 7.9.2019)
Tutkimus vahvisti aiemman ajatuksen siitä, että masennusta aiheuttavat paikalliset aivovauriot osuvat eri puolille aivoja. Uutta tekniikkaa hyödyntäen Juho Joutsa kollegoineen kuitenkin havaitsi, että masennusta aiheuttaneet aivovauriot olivat yhteydessä tiettyyn kohtaan vasemmassa otsalohkossa.
Turun yliopiston apulaisprofessori (1.9.2019 alkaen), dosentti Juho Joutsa on yhteistyössä Deakin yliopiston (Australia) ja Harvardin yliopiston (USA) tutkijoiden kanssa onnistunut paikantamaan liikehäiriösairaus servikaalisen dystonian todennäköisen alkuperän aivoissa. Löydökset saattavat johtaa uusien tehokkaampien hoitomuotojen jäljille. Tulokset julkaistiin Brain-lehdessä, joka on yksi arvostetuimpia neurologian ja neurotieteen alan tiedelehtiä.
TOIMINNALLISILLA RIIPPUVUUKSILLA JA PÄIHDERIIPPUVUUKSILLA ON ERILAINEN NEUROBIOLOGIA (VÄITÖS: LL JOONAS MAJURI, 15.3.2019, NEUROLOGIA)
Toiminnalliset riippuvuudet eroavat toisistaan aivojen hermovälittäjäaineiden ilmentymisen osalta. LL Joonas Majurin Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus paljasti, että kaksi toiminnallista riippuvuutta, rahapeliriippuvuus ja ahmintahäiriö, ovat paitsi keskinäiseltä neurobiologialtaan erilaisia, ne myös eroavat päihderiippuvuuksista.
LIHASJÄYKKYYS JA ILMEETTÖMYYS VIITTAAVAT DOPAMIINIVAJEESEEN PARKINSONISMISSA (VÄITÖS: LL ELINA MÄKINEN, 7.12.2018, NEUROLOGIA)
Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan Elina Mäkinen osoitti dopamiinitransportteriproteiinin isotooppikuvantamisen olevan ainutlaatuinen menetelmä aivojen dopamiinitoiminnan selvittämiseksi. On kuitenkin tilanteita, joissa kuvauksen jälkeen diagnoosin asettaminen on edelleen haastavaa tai voi mennä jopa väärin. Tutkimuksessa selvisi, että suuressa potilasjoukossa, jossa parkinsonismin syy oli vielä epäselvä, ainoastaan lihasjänteyden kasvu sekä kasvojen ilmeettömyys viittasivat heikentyneeseen aivojen dopamiinitoimintaan.
PARKINSONIN TAUTI ON MUUTAKIN KUIN LIIKEHÄIRIÖ (VÄITÖS: LL ELINA JAAKKOLA, 16.11.2018, NEUROLOGIA)
Parkinsonin taudin ei-motoristen oireiden, kuten masennuksen, impulssikontrollihäiriöiden ja hallusinaatioiden, merkitys on viime vuosina tunnistettu enenevässä määrin. LL Elina Jaakkola tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan näitä ei-motorisia oireita ja niiden yhteyttä aivojen dopamiinitoimintaan.
TUTKIJAT SELVITTIVÄT VAPAAN TAHDON ALKUPERÄÄ AIVOISSA (TURUN YLIOPISTON TIEDOTE 11.10.2018)
Vapaa tahto, kyky tehdä harkittuja valintoja, on yksi ihmisyyttä määrittäviä piirteitä. Toistaiseksi ei kuitenkaan tiedetä, millaisista prosesseista vapaa tahto syntyy ihmisaivoissa. Suomalais-yhdysvaltalainen tutkijaryhmä otti kysymyksen selvitettäväkseen tutkimalla harvinaisia aivosairauksia, jotka häiritsevät vapaan tahdon prosesseja aivoissa. Tutkijat onnistuivat tunnistamaan kaksi aivoverkostoa, joilla saattaa olla tärkeä merkitys vapaan tahdon synnyssä.
Suomalaistutkija ja Harvardin tutkijaryhmä löysivät uuden keinon aivosairauksien tutkimiseen - valonpilkahdus päihderiippuvuuden hoitoon (ILTALEHTI 23.8.2018)
Harvardin yliopiston tutkijaryhmä on kehittänyt Turun yliopiston tutkijatohtorin, dosentti Juho Joutsan kanssa uuden menetelmän, jolla voidaan ehkä jatkossa auttaa erilaisista aivosairauksista kärsiviä. Menetelmässä käytetään magneettikuvantamista selvittämään aivojen hermoverkostojen välisiä kytköksiä. Uuden menetelmän avulla voitaisiin löytää aivoista juuri oikea kohta, jota stimuloimalla aivosairauden oireita voitaisiin lievittää.
Uusi menetelmä auttaa tunnistamaan aivosairauksien hoitokohteita (Lääkärilehti 21.08.2018)
Harvardin yliopiston tutkijaryhmä on kehittänyt Turun yliopiston tutkijatohtorin, dosentti Juho Joutsan johdolla uuden menetelmän, jolla voidaan paikallistaa aivosairauksien uusia hoitokohteita. Menetelmässä käytetään toiminnallista magneettikuvantamista selvittämään aivojen hermoverkostojen välisiä kytköksiä.
TUTKIJAT PAIKANSIVAT PARKINSONISMIN ALKUPERÄN CLAUSTRUM-TUMAKKEESEEN (TURUN YLIOPISTON TIEDOTE 27.7.2018)
Harvardin yliopiston tutkijaryhmä on Turun yliopiston tutkijatohtori Juho Joutsan johdolla onnistunut paikallistamaan parkinsonismin mahdollisen alkuperän claustrum-tumakkeeseen, jonka merkitystä oireyhtymässä ei ole aiemmin tunnettu. Tulokset saattavat avata merkittäviä uusia tutkimuslinjoja Parkinsonin taudin ja muiden parkinsonismisairauksien hoidon kehittämiseen. Tutkimustulokset julkaistiin arvostetussa Brain-lehdessä, jossa se on huomioitu toimituksen kuukauden valintana.